Äidinkielen ylioppilaskirjoitusten ensimmäinen koitos lähestyy jo kovaa vauhtia, joten nyt ovat hyvät neuvot tarpeen!

Puhetaidon ja retoriikan asiantuntija Juhana Torkki antaa meille muutaman työkalun, joista on apua erityisesti, kun analysoidaan tekstejä, joiden tarkoituksena on vakuuttaa. Juhana on kokenut puhe- ja esiintymistaidon kouluttaja, joka on valmentanut muun muassa Suomen eturivin poliitikkoja ja yritysjohtajia. Viimeisimmässä kirjassaan Tarinan valta (2014) Juhana kertoo, miten menestystarinat syntyvät ja miksi tarinoilla on niin suuri vaikutus ihmisiin.

Tässä Juhanan neuvot äidinkielen tekstitaidon koetta varten:

Kirvesmiehen haalari on täynnä taskuja, joista löytyy työkaluja. Samaan tapaan puheiden ja tekstien analysoijalta on löydyttävä oikeat työvälineet.

Puheiden ja tekstien analysoijan työkaluja ovat käsitteet. Ne ovat hänen meisseleitään, vasaroitaan ja pihtejään.

Tarjoan tässä kirjoituksessa sinulle kolme erinomaista työkalua, joilla voit käydä etenkin vakuuttamaan pyrkivien tekstien kimppuun – kolme käsitettä 2300 vuoden takaa. Ne ovat Aristoteleen vaikuttamisen oppikirjasta Retoriikka.

Kreikkalainen Aristoteles opettaa, että vakuuttamisessa vedotaan aina kolmeen seikkaan:

1) Eetokseen eli puhujan henkilökohtaiseen uskottavuuteen.

Kun Pehr Evind Svinhufvud hajotti radiopuheellaan Mäntsälän kapinan vuonna 1932, hän vetosi voimakkaasti omaan persoonaansa: ”Otettuani tänä päivänä sotaväen ja suojeluskuntain ylipäällikkönä huolehtiakseni järjestyksen palauttamisesta maahan, tahdon täten henkilökohtaisesti kääntyä kaikkien suojeluskuntalaisten ja muittenkin puoleen… Minä olen läpi pitkän elämäni taistellut lain ja oikeuden ylläpitämiseksi ja minä en voi sallia sitä, että laki nyt tallataan jalkojen alle…”

2) Paatokseen eli kuulijoiden tunteisiin.

Pääministeri Esko Aho taivutti oman puolueensa eli Keskustan EY-jäsenyyden kannalle v. 1994 pitämällä Jyväskylän puoluekokouksessa kolme puhetta. Erikoista oli, että Aho ei puheissaan esittänyt oikeastaan lainkaan järkiargumentteja jäsenyyden puolesta – sen sijaan hän käsitteli taitavasti asiaan liittyviä vaikeita tunteita, huolia ja pelkoja. Aho voitti puoluekokousväen puolelleen.

3) Logokseen eli järkiargumentteihin.

Maahanmuuttovastaista blogia ylläpitävä Jussi Halla-aho pyrkii löytämään vastapuolen ajattelusta kohdat, jotka eivät kestä logiikan ja järjen valoa. Vaikka hän tunteellisesti ärsyttää monia, hänen väittämiään on vaikea nopeasti sivuuttaa, koska hän esittää niille aina perustelut.

Jos tehtävänäsi on analysoida vakuuttamaan pyrkivä teksti, kokeile erotella siitä kohdat, joissa vedotaan eetokseen, paatokseen ja logokseen!

Juhana Torkki

kirjailija & puhetaidon kouluttaja