Oletko huolissasi lapsesi koulumenestyksestä? Onko perheessänne käynyt joskus niin, että kaikki ei ole mennyt suunnitelmien mukaisesti ja kokeesta on tullut huono numero? Näin on varmasti käynyt joskus jokaisessa perheessä. Lapsen koulumenestys onkin tärkeä ja samalla arka aihe – jokainen vanhempihan haluaa nähdä oman lapsensa onnistuvan ja tukea lastaan parhaan kykynsä mukaan. Niinpä sitä tulee vanhempana välillä pohtineeksi, sujuuko oman lapsen oppiminen varmasti hyvin ja lapsen kykyjen mukaisesti. Mistä tietää, mikä on hyvä numero ja mikä on huono numero? Milloin voidaan puhua alisuorittamisesta, milloin on syytä huolestua?

Kannustava ilmapiiri on avain onnistumiseen 

Lapsen kymmenen-viidentoista vuoden koulutaipaleelle mahtuu monenlaisia hetkiä – niin onnistumisia kuin epäonnistumisiakin. Siksi onkin hyvä muistaa, että yksittäiselle tehtävälle tai edes kokeelle, oli se mennyt hyvin tai huonosti, ei kannata antaa liian suurta painoarvoa. Olennaisempaa on keskittyä tekemisen laatuun ja sen kehittämiseen, arvosana on seurausta pitemmän ajan työn tuloksesta.

Ensimmäinen vinkki onkin se, että kotona on hyvä ylläpitää kannustavaa ilmapiiriä ja olla kiinnostunut lapsen koulunkäynnistä ja elämästä ylipäätään. Onnistumisia, niin pieniä kuin suurempiakin on syytä aina juhlistaa koko perheen voimin ja epäonnistumisen hetkellä olla läsnä ja osoittaa lapselle, että hänet hyväksytään sellaisena kuin hän on, riippumatta koulumenestyksestä.

Toisin sanoen huonosti menneen kokeen jälkeen on oltava hienovarainen, jottei lapselle jää sellaista mielikuvaa, että häntä arvioidaan kotona koemenestyksen perusteella. Viisaammat ovat sanoneet, että oppimisesta puhuttaessa lopputulos ei ole tärkein vaan asenne ja toimintatavat – yksittäinen koe voi mennä huonosti, vaikka lapsi on tehnyt lujasti töitä, jolloin on tärkeää antaa tunnustusta lapsen ponnisteluista, mutta samalla pysähtyä yhdessä miettimään miksi kokeesta tuli tällä kertaa huono numero?

Mikä on huono numero – vai onko edes sellaista?

 

Nyt saatat pohtia, että mikä huono numero sitten on? Voiko kokeesta saada kuutosen ja olla tyytyväinen vai ovatko kaikki kahdeksikkoa heikommat huonoja numeroita?

Suomalaisessa yhteiskunnassa olemme tottuneet suorittamaan ja siihen, että meitä arvioidaan jatkuvasti: ensin koulussa ja myöhemmin työelämässä. Oppimisesta puhuttaessa arviointi on jossain määrin ongelmallista, koska arvioinnin luonteeseen helposti kuuluu, että ihmisiä vertaillaan toisiinsa. Oppiminen on kuitenkin yksilölaji, joten numeroita on vaikea jakaa suoraan hyviin ja huonoihin, se riippuu aina lapsen lähtötasosta, tavoitteista ja kyvystä- ja halusta oppia. Toiselle vain puhdas kymppi on hyvä, kun taas toiselle kahdeksikko on jo huippusuoritus.

Yksittäistä numeroa enemmän kannattaa miettiä kokonaisuutta, eli miten lapsella on yleensä mennyt kyseisessä aineessa? Tältä pohjalta voi sitten alkaa miettiä, miten lapsen kiinnostusta tiettyä oppiainetta kohtaan voisi kehittää, miten hän voisi saada siinä onnistumisen kokemuksia? Numeroita enemmän kannattaa siis keskittyä oppimiseen ja innostukseen tähtääviin asioihin, esimerkiksi pohtimalla tavoitteita lapsensa kanssa.

>> Lataa täältä ilmainen opas arkeen – näin tuet lapsen koulunkäyntiä

 

Koulumenestys on monen tekijän summa

 

Usein heikon koemenestyksen takana on myös varsinaiseen osaamiseen tai oppimiseen liittymättömiä syitä. Näistä yleisimpiä on jännitys. Onko perheessänne pohdittu, jännittääkö lapsi koetilanteita? Voimakas koejännitys voi nimittäin estää lasta toimimasta testitilanteessa, vaikka hän osaisi asiat hienosti. Jännityksen tunnetta voi lieventää monellakin tapaa, muun muassa keskustelemalla asiasta lapsen kanssa ja tarjoamalla tukea koko lukuvuoden ajan, ei vain ennen koetilannetta.

On myös hyvä auttaa lasta valmistautumaan kokeisiin ja varmistaa, että se aloitetaan riittävän ajoissa. Kun läksyjä tekee säännöllisesti koko jakson tai kurssin ajan, itsevarmuutta on helpompi lisätä ja ylläpitää kuin jos aloittaa valmistautumisen vasta viimeisenä iltana, jolloin jo valmiiksi kokeita jännittävälle voi iskeä todellinen paniikki.

Kertaamiseen liittyy myös muita kikkoja ja muistisääntöjä kuvien kertaamisesta kuvatekstien ja otsikoiden lukemiseen. Olemme keränneet runsaasti vinkkejä, joiden avulla jokainen voi kehittää lukutekniikkaansa. Tutustu vinkkeihimme täältä.

 

Läsnäolo ja välittäminen kaikkein tärkeintä

 

Kaikkein tärkeintä lapsen oppimisen ja kehityksen kannalta on kuitenkin jatkuva läsnäolo ja ehdottoman välittämisen osoittaminen. Oman esimerkin voimaa ei pidä myöskään aliarvioida – haluttujen tulosten saavuttaminen onnistuu usein parhaiten, kun koko perhe on kiinnostunut uuden oppimisesta ja suhtautuminen kouluun ja koulunkäyntiin on myönteinen. Viimekädessä oppimisessa, kuten niin monessa muussakin asiassa, kyse on usein lapsen itseluottamuksen ja motivaation vahvistamisesta. Näistä aiheista voit lukea lisää alla olevista linkeistä.

• Miten kannustan lastani?
• Miten tuen lapseni itsetuntoa? 7 vinkkiä lapsen itsetunnon vahvistamiseen

Moni vanhempi kokee myös, että omista kouluvuosista on jo niin kauan, ettei oma osaaminen enää riitä esimerkiksi matematiikan tehtäviin, vaikka haluja olisikin. Tällaisissa tilanteissa yksi hyvä vaihtoehto on tukea lapsen oppimista ulkopuolisen sparraajan avulla: lapsesi saa oman tuutorin, joka auttaa häntä onnistumaan. Yksityisopetus on todistetusti tehokas ja oppilaslähtöinen tapa oppia.