Koulustressi kuriin – Näin autat lastasi selättämään koulustressin

 

Näin autat lastasi selättämään koulustressin

 

Päämääriin sitoutuvat ihmiset saattavat toisinaan kärsiä ylikuormittumisesta tai stressistä. Myös koulumenestystä tavoitteleva lapsi voi joskus kokea liian suuria paineita, jolloin vanhempi alkaa miettiä, miten lapsen tuskaa voisi lievittää. Tässä muutama vinkki koulustressin selättämiseen ja stressittömään arkeen.

 

Suunnitelkaa arki hyvin ja suorittakaa keskeneräiset pikkuasiat loppuun

 

Tekemättömät asiat kuormittavat aivokapasiteettia ja jäävät usein painamaan mieltä, keskeneräisten asioiden loputon siirtäminen ei johda mihinkään. Mitä pikemmin lapsi saa tekemättömät tehtävät hoidetuksi, sitä vähemmän hänelle jää asioita murehdittavaksi.

Stressitön arki lähtee hyvästä suunnittelusta ja aikatauluttamisesta. On hyvä käydä lapsen kanssa yhdessä läpi, milloin tehdään mitäkin. Milloin luetaan läksyt? Milloin siivotaan oma huone ja milloin on harrastusten ja leikin aika? Selkeät arkirutiinit ja aikataulut ehkäisevät stressiä niin koulussa kuin vapaa-ajallakin.

Harrastaminen ja kavereiden näkeminenkin on paljon mukavampaa, kun ei tarvitse murehtia tekemättömistä tehtävistä eikä kotona odota epämääräinen tehtävien pino.

 

Hanki lapselle oma kalenteri tai tehtävälista

 

Ajanhallinnan ja suunnittelun taidot vaikuttavat keskeisesti siihen, missä määrin lapsi kuormittuu. Älypuhelinten sovelluskaupasta löytyy erilaisia ajanhallinnan helpottamiseen suunniteltuja sovelluksia, joita voi ladata suoraan puhelimeensa.

Yksi esimerkki on Todoist, jonka avulla koko perheen tehtävät pysyvät hallinnassa. Todoist perustuu David Allenin Getting Things Done-kirjan menetelmään stressittömästä tuottavuudesta. Todoistiin voi luoda sekä henkilökohtaisia että yhteisesti jaettavia tehtäviä ja projekteja. Kustakin oppiaineesta voi tehdä oman projektin, johon voi sitten luoda tehtäviä ja alatehtäviä itselleen. Matematiikasta voi siis tehdä projektin, yksittäisistä läksyistä aikataulutettuja tehtäviä esim. ”laske sivun 180 tehtävät”. Näin lapsen ei tarvitse huolehtia mitä pitäisi tehdä milloinkin, vaan hän voi keskittyä tehtävien suorittamiseen. Sovellusta voi käyttää myös esimerkiksi perheen ostoslistan laatimiseen tai jakaa vaikkapa siivoustehtäviä perheen kesken. Lue lisää sovelluksesta www.todoist.com.

 

 

Auta lasta läksyissä ja kokeisiin lukemisessa

 

On erittäin tärkeää, että lapsi saa tarvittavaa tukea koulutehtävien kanssa myös kouluajan ulkopuolella. Stressi syntyy usein silloin kun ihminen kokee hallitsemattomuuden tai riittämättömyyden tunnetta, esimerkiksi jos opeteltavat asiat tuntuvat liian vaikeilta.

Jotta läksyt ja kokeisiin lukeminen sujuisivat mahdollisimman tehokkaasti ja kivuttomasti, on lapsi hyvä opettaa jo nuorena keskittymään käsillä olevaan tehtävään. Auttamalla lastasi vaikeiden kotitehtävien kanssa, osoitat lapselle että tukea on tarvittaessa saatavilla.

Varsinkin yläkoulussa ja lukiossa opeteltavat asiat voivat kuitenkin olla jo niin vaativia, ettei vanhempi itse välttämättä enää kykene auttamaan lastaan läksyissä tai kokeisiin valmistautumisessa. Tämä on kinkkinen tilanne – yhtäällä sitä haluaisi edelleen auttaa lastaan, mutta toisaalta ei oma osaaminen enää riitä ja sitä saattaa vanhempana joutua hieman kiusalliseen tilanteeseen.

Onneksi tähänkin ongelmaan on olemassa ratkaisu. Mikä olisikaan parempi tapa tukea lapsesi koulumenestystä kuin innostavan ja asiansa osaavan yksityisopettajan palkkaaminen? Yksityisopetus on mitä parhain panostus lapsesi tulevaisuuteen ja perheesi hyvinvointiin, sen avulla lapsesi koulumenestys paranee ja koko perheen koulustressi vähenee.

 

Nykymaailmassa keskittymistä haittaavia tekijöitä on paljon, joten puhelin on hyvä jättää läksyjen ajaksi kokonaan pois ja äänettömälle. Kun opeteltavat asiat pilkkoo pienempiin osiin, ei kerralla tarvitse keskittyä tuntikausia, ja tasaisin väliajoin on hyvä pitää myös taukoja.

 

Lue lisää: Neljä tapaa auttaa lasta saamaan hyviä numeroita koulussa

 

Opetelkaa yhdessä tunnistamaan, miltä koulustressi tuntuu

 

Lapsi saattaa aistia stressin esimerkiksi jännityksenä, huonona vointina tai ahdistuksena. Jutelkaa yhdessä siitä, miten stressi syntyy: elimistön valmiustilaa nostavia hormoneja erittyy enemmän ja ihminen on valmis toimimaan.

Stressin tehtävänä on paitsi antaa ihmiselle energiaa, myös varoittaa häntä ylikuormittumisesta. Pieni stressi voi auttaa ihmistä olemaan tehokas lyhyen ajan, mutta suuri stressi on pitkällä aikavälillä haitallista, jopa vaarallista ihmiselle. Siksi stressin oireet on syytä tunnistaa ajoissa ja aikainen puuttuminen onkin erittäin tärkeää.

Hyvänä peruslähtökohtana stressin ehkäisemiseen on varmistaa, että lapsi saa riittävästi lepoa ja ravintoa, sekä keskustella lapsen kanssa ja tehdä tämän kanssa asioita yhdessä.

 

Esittele lapselle rentoutumistapoja

 

Kuunnelkaa rauhallista ja iloista musiikkia, käykää elokuvissa, lukekaa myös kaunokirjallisuutta. Suunnitelkaa yhdessä lapsen tulevaisuutta ja panostakaa yhteisölliseen vapaa-ajan viettoon. Lapsen täytyy syödä terveellistä ruokaa ja nukkua riittävästi. Unen tarve on yksilöllistä, mutta useimmat kasvavassa iässä olevat tarvitsevat unta yli 8, jotkut jopa 10 tuntia yössä. Riittävän unen ja ravinnon lisäksi myös liikunta ehkäisee ja lievittää stressiä, joten huolehdi myös siitä, että perheessäsi harrastetaan riittävästi säännöllistä liikuntaa, mieluiten sellaista, jossa tulee hiki pintaan.