Miten uni vaikuttaa oppimiseen?

 

Uni – paras työkalusi koulumenestykseen

Miten uni vaikuttaa oppimiseen?

Uni vaikuttaa niin muistiin, ongelmanratkaisukykyyn, kuin kykyyn oppia ja sisäistää uutta tietoa. Tässä kirjoituksessa paneudumme siihen, miten tarkalleen ottaen uni vaikuttaa oppimiskykyyn.

Tuliko valvottua pitkään ennen koulupäivää? 

Uusimpien tutkimusten mukaan ei kannattaisi – ainakaan jos haluat oppia jotain.

“Nukkuminen on tärkeää” on lause, jota kyllä kuulee joka suunnasta. Silti moni vähättelee sitä, kuinka paljon uni vaikuttaa muistiin, keskittymiseen ja ihmisen toimintakykyyn. 

Aloitin tämän tekstin kirjoittamisen alle viiden tunnin yöunilla. Aivot käyvät puolitehoilla. Ajatus ei tahdo kulkea. Tuntuu kuin kävelisin sumussa. Yritän lukea tutkimuksia unen vaikutuksesta oppimiseen, mutta siitä ei tule mitään. Ironista, eikö vain? Otan tauon ja päätän jatkaa toisena päivänä. 

Miksi kerron tämän? 

Koska riittävän unen saaminen on välillä vaikeaa, vaikka teoriassa tietäisi tismalleen, mitä kuuluu tehdä riittävän unen saamiseksi. Uneen vaikuttaa moni seikka; jotkut fysiologisia, toiset psyykkisiä. Useasti huono yöuni johtuu omista elintavoista. Puhun tarkemmin uneen vaikuttavista tekijöistä toisessa kirjoituksessa.

Huono unenlaatu on niin tuhoisaa oppimiselle, että haluan tässä kirjoituksessa keskittyä pelkästään siihen. 

 

Miten huono unen laatu siis vaikuttaa aivoihimme? 

 

Maailmankuulu neurotieteen tutkija ja uniasiantuntija Matthew Walker tuo kirjassaan Why We Sleep (2017) esille useita tapoja, miten huono unen laatu vaikuttaa oppimiseen. Käydään siis niiden kimppuun.

 

Tarvitset unta ennen oppimista

Kun olet nukkunut hyvin ja riittävän pitkään, aivosi ovat kuin kuiva pesusieni – valmiina imemään suuren määrän vettä, ja tässä tapauksessa suuren määrän uutta tietoa. Toisin sanoen aivosi ovat hyvin nukutun yön jälkeen valmiina oppimaan.

Kun aivosi ovat väsyneet, kun et ole nukkunut riittävästi, aivosi ovat kuin märkä pesusieni: pesusienen kyky imeä vettä on heikentynyt huomattavasti. 

Sama tapahtuu oppimiskyvyllesi. Väsyneillä aivoillasi ei ole kykyä ottaa vastaan ja muistaa uutta tietoa läheskään yhtä hyvin. Tutkimuksissa on havaittu, että huonosti nukutun yön jälkeen sinulla voi olla jopa 40 % heikompi kyky vastaanottaa ja oppia uutta tietoa. (1)

Kuvittele nyt, mitä tapahtuu koulussa huonosti nukutun yön jälkeen. 

Kuljet koko päivän puolitehoilla etkä pysty keskittymään siihen, mitä opettaja sinulle kertoo. Kun isä tai äiti kysyy sinulta koulupäivän jälkeen, mitä olet oppinut, et osaa vastata. Eikä mikään ihme. Aivosi eivät ole pystyneet vastaanottamaan uutta tietoa päivän aikana. 

Eikä tässä vielä kaikki. 

Tarvitset unta oppimisen jälkeen

Palataan taas kouluun. 

Olet ollut koulussa koko päivän. Olet sekä keskittynyt, että aktiivinen oppitunneilla. Koulun jälkeen teet vielä kotitehtäviä tehokkaasti tunnin verran. Hyvä päivä, eikö vain?

Tämän jälkeen nukut kuitenkin todella heikosti ja seuraavana päivänä tuntuu siltä, ettei eilisestä ahkerasta opiskelusta huolimatta mikään ole tuntunut jäävän päähän. 

Mistä se johtuu?

Unen tärkeimpiä ominaisuuksia on tallentaa päivän aikana opitut asiat säilömuistiin (2).  Tallennuspainikkeen painaminen opiskelun jälkeen on kuitenkin erityisen haastavaa, jos uni on liian lyhyttä tai huonolaatuista. 

Todella yksinkertaistetusti voi sanoa, että päivän aikana opitut asiat siirtyvät lyhytkestoisesta muistista pitkäkestoiseen muistiin unen aikana. Jos nukut huonosti, tämä prosessi ei toimi kuten pitäisi. Siksi heräät huonosti nukutun yön jälkeen pohtimaan, miksi eilinen pänttääminen ei ole tuottanut toivottua tulosta. 

Hyvä tapa heittää hukkaan päivän aikana opitut asiat on siis valvoa myöhään. 

 

Unissasi olet uskomaton ongelmanratkaisija

Olet varmasti joskus huomannut, että aamulla herätessäsi osaatkin ratkaista sellaisia ongelmia, joita et vielä ennen nukkumaan menoa osannut ratkaista. 

The Beatlesin toisena keulahahmona tunnettu Paul McCartney meni yhtenä tavallisena iltana nukkumaan, ja kun hän heräsi, hänellä oli aiemmin tuntematon melodia mielessään. Hän istahti heti herättyään pianon ääreen ja rupesi soittamaan melodiaa. Siitä syntyi maailmankuulu Yesterday-hittibiisi. 

Kun venäläinen tutkija Dmitri Mendelejev oli vuosikausia yrittänyt epäonnistuneesti keksiä tavan järjestää alkuaineita, hän oli lähellä luovuttaa. Yhtenä iltana hän nukahti takan ääreen. 

Dmitri on kertonut tilanteesta päiväkirjassaan vapaasti suomennettuna näin (2):

“Näin unissani järjestelmän, missä kaikki alkuaineet sijoittuivat täydelliseen järjestykseen. Kun heräsin, kirjoitin tämän kaiken heti ylös.”

Niin syntyi kemian tunneilla kaikkien oppima jaksollinen järjestelmä.

Tämä ei ole sattumaa. On nimittäin havaittu, että uni muokkaa jo säilöttyjä muistijälkiä ja muodostaa uusia yhteyksiä. Toisin sanoen opit uusia asioita nukkuessasi (3). 

Uni todella on ihmelääke – se auttaa sinua ratkaisemaan ongelmia, joita valveilla ollessasi et voinut koskaan ratkaista. 

Haluatko jäädä tästä ihmeellisestä opiskelutekniikasta paitsi? En minäkään, joten menen tänään ajoissa nukkumaan. Mene sinäkin. 

Huom. mitkään vinkit nukahtamiseen eivät toimi, mikäli kärsit fysiologisesta unihäiriöstä. Jos epäilet, että kärsit unihäiriöstä, keskustele lääkärin kanssa siitä, miten asiaa voisi hoitaa. 

 

 

1. Walker, M.,  Why we sleep (2017), Simon & Schuster
2. Stenberg, T., Uni, muisti ja oppiminen, (2021), URL: https://www.duodecimlehti.fi/duo16166
3. Popova, M., Mendeleev periodic table dream (2016), URL: https://www.themarginalian.org/2016/02/08/mendeleev-periodic-table-dream/