010 338 9750 info@uplus.fi

Miten valmistautua yo kirjoituksiin? Näillä vinkeillä onnistut ylioppilaskirjoituksissa

Oppimaan oppiminen

Miten valmistaudun yo-kirjoituksiin?

Ylioppilaskirjoitukset lähestyvät kovaa vauhtia. Penkkarit on vietetty ja abiristeilyt risteilty, nyt on aika tarttua kirjaan ja aloittaa valmistautuminen ylioppilaskirjoituksiin. Mutta mistä aloittaisi tai miten ylipäänsä pitäisi suhtautua lukulomaan? Miten saisi mahdollisimman vähällä vaivalla parhaan mahdollisen tuloksen? Onko jotain erityistä, mitä pitäisi muistaa, jotta onnistuu ylioppilaskirjoituksissa? No, oikotietä onneen tuskin on, mutta ei valmistautumisen tarvitse puultakaan maistua: fiksu selviää varmasti vähemmällä. Tässä muutama hyväksi havaittu vinkki ylioppilaskirjoituksissa onnistumiseen.

 

Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty

Kaikki lähtee tavoitteiden määrittämisestä ja lukusuunnitelman teosta. Aluksi kannattaa kirjata ylös, mitkä aineet olet kirjoittamassa ja milloin kunkin aineen koepäivä on. Samalla huomaat, mitkä aineet ovat pakollisia, ja mitkä valinnaisia. Tämän jälkeen voit tarkastella aineita yksitellen ja miettiä, mitä arvosanaa tavoittelet kussakin aineessa. Pakollisissa aineissa läpipääsy on edellytys, mutta se on varmasti minimitavoite kaikissa aineissa: miksipä sitä kirjoittaisi valinnaisia aineita, ellei tarkoitus olisi läpäistä niitä? Pohtimalla tavoitteitasi kunkin aineen kohdalla, kannattaa pohtia nykyistä osaamistasoasi haluttuun arvosanaan. Ovatko nämä linjassa keskenään ja kuinka paljon työtä halutun arvosanan saaminen vaatii? Samalla huomaat myös mihin aineisiin haluat panostaa erityisen paljon ja onko listallasi sellaisia aineita joihin ei ehkä tarvitse panostaa ainakaan ajallisesti yhtä paljon. Jos esimerkiksi englanti on aina ollut sinulle helppoa ja kielioppi hallussa, voi kirjoituksiin valmistautumiseen riittää vanhojen ylioppilaskokeiden läpi selailu.

Kun hahmotat tavoitteesi suhteessa nykytasoosi, sinun on helpompi siirtyä tekemään varsinaista lukusuunnitelmaa. Lukujärjestystä suunniteltaessa on hyvä lähteä ajattelemaan taaksepäin koepäivästä nykyhetkeen. Näin saat käsityksen siitä, paljonko valmistautumisaikaa kuhunkin kokeeseen on. Kirjaa nämä ajat ylös. Tämän jälkeen voit tutustua oppikirjoihisi ja varmistaa, että sinulla on kaikki valmistautumiseen tarvittavat materiaali. Esimerkiksi kertauskirjat ovat hyvä investointi, niihin on koottu keskeisimmät aihealueet kaikilta lukiokursseilta. Kysy koulustasi apua, ellei sinulla ole vielä kertauskirjoja.

Kun tutkailet materiaaliasi, huomaat pian, paljonko sitä sivumäärissä mitattuna on kussakin aineessa. Tässä vaiheessa voit pohtia, montako tuntia päivässä ja montako päivää viikossa pystyt käyttämään valmistautumiseen ja tarkistaa, onko ajankäyttösi linjassa tavoitteidesi kanssa? 

 

Hyödynnä netin ilmaisia tukimateriaaleja

Tunnet varmasti ainakin Yleisradion Abitreenit. Jos sivusto on vielä vieras, niin kannattaa käydä tutustumassa pikimmiten! Sivustolle on kerätty tietoa ja harjoituksia miltei kaikista yo-kirjoitusten oppiaineista kielistä historiaan. Voit harjoitella vanhoilla yo-kokeilla, treenata kuullun- ja luetun ymmärtämistä ja katsoa reaaliaineiden videoita.

Lue sanoma- ja aikakausilehtiä – myös vierailla kielillä

Ylioppilaskokeissa kysytään usein ajankohtaisiin aiheisiin liittyviä kysymyksiä, joten paranna yleissivistystäsi seuraamalla aktiivisesti sanoma- ja aikakauslehtiä. Maailman menon seuraaminen kannattaa aloittaa jo vuotta ennen varsinaisia kirjoituksia, koska kysymykset laaditaan aina noin puoli vuotta ennen kokeita. Vieraiden kielten koetta ajatellen on hyvä lukea uutisia ja itseään kiinnostavia aiheita myös muilla kielillä. Vapaa-ajallaan voi myös katsoa lempisarjaansa ilman tekstitystä ja treenata näin kuullun ymmärtämistä huomaamattaan. Mikä olisikaan rennompi tapa ruotsin kirjoituksiin valmistautumisen tueksi kuin katsoa esimerkiksi Solsidania lukupäivän päätteeksi?

Löydä asiantuntevia keskustelukumppaneita

Onko lähipiirissäsi henkilöitä, jotka tuntevat opiskeltavan aihealueen sinua paremmin? Voisiko vaikkapa isovanhempiesi kanssa keskustella Suomen lähihistoriasta tai onko ystäväpiirissäsi muita, joiden kanssa voisit keskustella aineista, jotka aiot kirjoittaa? Pelkkä kirjojen pänttääminen voi käydä tuskaisen puuduttavaksi, joten oppimisen kannalta on hyvä, jos löydät asiantuntevia keskustelukumppaneita. Voit myös järjestää lukupiirejä ystäviesi kanssa, jolloin voitte kukin vuorollanne pitää lyhyen esitelmän valitusta aihealueesta ja sen jälkeen keskustella yhdessä siitä. Lukupiirit voi organisoida vaikka niin, että neljän hengen porukassa kukin opiskelee yhtä aihealuetta ja seuraavana aamupäivänä tapaatte esitelmien merkeissä. Tämä tekniikka toimii erityisen hyvin historian tai muiden reaaliaineiden kertaamiseen.

Kertaa, kertaa ja kertaa

Moni stressaantuu ylioppilaskirjoitusten alla, koska luettavaa on niin paljon, miten sitä ihminen voi ikinä muistaa tätä kaikkea? Sen sijaan, että pyrit oppimaan mahdollisimman paljon asioita ulkoa, on tehokkaampi tapa panostaa asioiden syvälliseen ymmärtämiseen. Syväoppiminen vaatii toistoja, eli on tärkeä kerrata jo opittuja asioita riittävän usein, jotta ne todella iskostuvat tietokantaan.

Hyvä nyrkkisääntö kertaamiseen on kerrata asia lyhyesti aina kappaleen tai aihekokonaisuuden päätteeksi, toisen kerran päivän päätteeksi ja sen jälkeen vielä muutaman päivän kuluttua. Välitön kertaaminen on tärkeää ainakin kahdesta syystä. Ensinnäkin luetut/kuullut/katsotut/tehdyt asiat jäävät paremmin mieleen ja toisekseen huomaat, miten hyvin olet sisäistänyt opiskelemasi asiakokonaisuuden: oletko todella ymmärtänyt asiat vai pitääkö sinun vielä palata johonkin?

Päivän päätteeksi kerrattaessa käyt läpi päivän aikana oppimasi asiat ja muutaman päivän kuluttua voit palauttaa asiat mieleesi esimerkiksi silmäilemällä kirjan otsikoita ja kuulustelemalla itseäsi. Kertaamisen ei tarvitse olla puurtamista ja yksi hyvä tapa onkin kerrata keskustellen, eli kertoa vaikkapa vanhemmille tai opiskelutoverille lukemistaan asioista. Kertaamisesta on kuitenkin hyvä tehdä itselleen rutiini, sillä silloin asiat jäävät paremmin mieleesi. Voi siis olla, että joudut todellisuudessa käyttämään pänttäämiseen vähemmän aikaa, kun teet sen fiksummin!

Syö hyvin, nuku riittävästi ja ota välillä myös rennosti

Lukulomalla on tärkeä muistaa huolehtia itsestään ja omasta jaksamisestaan. Kaikki lähtee riittävästä levosta ja terveellisestä ravinnosta, ilman niitä aivoilla ei ole energiaa prosessoida sitä valtavaa määrää tietoa, joka sinne luku-urakan aikana syötetään. Myös säännöllinen liikunnan harrastaminen on eduksi monestakin syystä: säännöllinen fyysinen rasitus pitää myös mielen virkeänä ja auttaa jaksamaan, liikkuvan ihmisen olo on aina energisempi kuin sohvaperunan. Liikunta on myös hyvä tapa siirtää ajatukset pois kirjoituksista ja antaa aivoille kaivattua lepoaikaa.

Koepäivän lähestyessä on tavallista, että stressitaso nousee ja jännitys tiivistyy. Pieni jännitys koetilanteessa on täysin normaalia, mutta liiallinen jännittäminen saattaa pahimmillaan johtaa siihen, että koesuoritus menee penkin alle. Paras tapa eliminoida turhaa jännitystä on aloittaa valmistautuminen hyvissä ajoin, suunnitella luku-urakka huolellisesti, kerrata säännöllisesti ja pyytää riittävästi tukea prosessin aikana. Usein käy niin, että havahtuu kertaamaan paniikinomaisesti viimeisenä iltana ennen koetta. Todellisuudessa tämä voi laukaista entistä suuremman jännityksen ja jättää epävarmuuden tunteen siitä, että enhän minä osaa yhtään mitään. Mutta kun on valmistautunut hyvin voi viimeiset hetket käyttää rentoutumiseen ja hyvän mielialan luomiseen, voit nauttia vaikka leffaillasta ja luottaa siihen, että koe menee hyvin, olethan valmistautunut siihen huolella!

 

Lue myös: Näin kehität lukutekniikkaasi

Yksityisopettajiemme avulla valmistaudut vaivattomasti ylioppilaskirjoituksiin. He auttavat sinua luomaan selkeän lukusuunnitelman, auttavat laatimaan tavoitteita ja selittävät vaikeatkin asiat helpolla tavalla. Pyydä yhteydenottoa linkin kautta. 

Samankaltaiset tekstit

Näin teet lukusuunnitelman yo-kirjoituksia varten

Näin teet lukusuunnitelman yo-kirjoituksia varten

Näin teet lukusuunnitelman ylioppilaskirjoituksiin vaihe vaiheelta Tässä kirjoituksessa annamme tarkat ohjeet lukusuunnitelman tekoon vaihe vaiheelta. Ota siis kynä, paperi ja kalenteri esille, tietokoneella suunnitelman teko onnistuu myös helposti. Hyvin suunniteltu...

Oppimistyylit – Onko niitä olemassa?

Oppimistyylit – Onko niitä olemassa?

Onko oppimistyylejä olemassa? Tutkimuksella on pystytty erottamaan erilaisia oppimistyylejä. Käsittelemme tässä blogissa erilaisia tapoja jakaa oppimisen tapoja, ja lopuksi otamme katsauksen siihen, miten oppimistyylitutkimusta on mahdollisesti tulkittu...