Miten yo-kokeiden pisterajat määräytyvät?

Ylioppilastutkintolautakunta päättää arvosanojen pisterajat jokaisella tutkintokerralla erikseen, kun arvostelutyö on valmis. Pisterajat määräytyvät varsinaisten kokelaiden pisteiden perusteella. Varsinaisia kokelaita ovat ensimmäistä kertaa kokeeseen osallistuvat, jotka suorittavat tutkintoa lukion oppimäärän mukaan. Uusijoiden suoritukset eivät vaikuta rajoihin.

Ensin lautakunnan aktuaari laskee alustavat rajat, minkä jälkeen valiokunnat tarkentavat ne ja yleiskokous hyväksyy lopulliset pisterajat.

Monissa aineissa käytetään SYK-menetelmää (standardoitujen yhteispisteiden keskiarvo). Siinä jokaiselle suoritukselle lasketaan z-arvo, joka kuvaa poikkeamaa aineen keskiarvosta suhteessa hajontaan. Kokelaan SYK-arvo on kaikkien hänen kokeidensa z-arvojen keskiarvo. Näiden perusteella koko osallistujajoukko asetetaan järjestykseen, ja suhteelliset osuudet määrittävät arvosanajakauman:

• • • 5 % laudatur

    • 15 % eximia cum laude approbatur

    • 20 % magna cum laude approbatur

    • 20 % cum laude approbatur

    • 20 % lubenter approbatur

    • 15 % approbatur

    • 5 % improbatur

Ainekohtaiset pisterajat sovitetaan tämän jakauman perusteella. Lopullinen arvosana määräytyy siis sekä koepisteiden että kokelaiden yleisen suoriutumisen mukaan.

Syksyn 2025 pisterajat

Kriteeriperustainen arvostelu

Ylioppilaskokeet arvostellaan kahdessa vaiheessa. Molemmissa vaiheissa käytetään kriteeriperusteista arviointia, jossa pisteet annetaan yhteisten arvosteluperusteiden mukaan.

Ensimmäisessä vaiheessa kokeet arvostelee oman lukion opettaja. Hän käyttää apunaan Ylioppilastutkintolautakunnan määräyksiä sekä ainejaosten laatimia alustavia “hyvän vastauksen piirteitä”, jotka julkaistaan koepäivänä klo 17 jälkeen lautakunnan verkkosivuilla. Näitä alustavia kriteereitä laadittaessa kokelaiden vastauksia ei vielä ole käytettävissä.

Toisessa vaiheessa Ylioppilastutkintolautakunnan sensorit arvioivat suoritukset lopullisesti. Arvostelu perustuu sensorikokouksissa sovittuihin kriteereihin, joissa huomioidaan, mitä tehtävillä halutaan mitata ja miten kokelaiden osaaminen näkyy vastauksissa. Opettajat ja järjestöt voivat antaa lautakunnalle palautetta kokeista ja arvostelukriteereistä.

Lopulliset “hyvän vastauksen piirteet” julkaistaan arvostelun valmistuttua. Ne kuvaavat sensorikokouksessa tehdyt päätökset ja mahdolliset muutokset arviointiin. Näiden linjausten vuoksi pisteet voivat poiketa alustavasta arvostelusta.

Joissakin kokeissa osa tehtävistä arvostellaan automaattisesti lautakunnan kriteerien ja tilastollisen analyysin perusteella.

Äidinkielen yo-pisterajat

Äidinkielen kokeessa arvioidaan lukion äidinkielen ja kirjallisuuden opetussuunnitelman perusteiden mukaisten tavoitteiden saavuttamista sekä kokelaan kypsyyttä ja valmiuksia jatko-opintoihin.

Tutustu tarkemmin: Äidinkielen yo-pisterajat.

Ruotsin yo-pisterajat

Kokeessa arvioidaan, miten hyvin kokelas on saavuttanut lukion opetussuunnitelman perusteiden oppimäärän tavoitteiden mukaisen kielitaidon, sekä kokelaan kypsyyttä ja valmiuksia jatko-opintoihin.

Tutustu tarkemmin: Ruotsin yo-pisterajat.

Englannin yo-pisterajat

Englannin ylioppilaskokeessa pisteet jakautuvat tehtäväosioiden välillä seuraavasti:

• kuullun ymmärtäminen 80–90 pistettä
• luetun ymmärtäminen 70–90 pistettä
• sanasto ja rakenteet 20–40 pistettä
• kirjallinen tuottaminen 99 pistettä.

Tutustu tarkemmin englannin yo-pisterajoihin.

Matematiikan yo-pisterajat

Matematiikassa pisterajat julkaistaan erikseen pitkälle ja lyhyelle oppimäärälle tutkintokerroittain.

Tutustu tarkemmin pitkän- ja lyhyen matematiikan pisterajoihin.

Reaaliaineiden yo-pisterajat

Reaaliaineissa pisterajat julkaistaan ainekohtaisesti jokaisella tutkintokerralla YTL:n koosteissa.

Löydä ainekohtaiset pisterajat valikosta.