Yliopistojen todistusvalinnan pisterajat

Mitä todistusvalinta tarkoittaa?

Todistusvalinta on korkeakoulujen valintatapa, jossa opiskelijat valitaan ensisijaisesti lukion ylioppilastutkinnon tai ammatillisen perustutkinnon arvosanojen perusteella.

Tarkat valintaperusteet ja käytössä olevat valintatavat löytyvät kunkin hakukohteen tiedoista todistusvalinta sivullamme.

Lue lisää valmistautumisesta ja kokeiden rakenteista hubistamme ylioppilaskirjoitukset.

Ylioppilastodistuksella hakeminen

Todistusvalinnassa pisteytetään enintään viisi ainetta. Pisteytettävät aineet ovat:

• Äidinkieli 

• Matematiikka

• Vieras kieli tai toinen kotimainen kieli

• Kaksi reaaliainetta tai vierasta kieltä

Toista kotimaista kieltä ei lasketa erillisenä reaaliaineena. Jokainen aine huomioidaan vain yhden kerran ja hakijalle lasketaan aina paras mahdollinen yhdistelmä.

Ylioppilastutkintotodistus voi tuottaa todistusvalinnassa enintään 198 pistettä. Syksyllä valmistuvat abiturientit eivät voi osallistua saman syksyn todistusvalintaan. Lisäksi valinnan tulosten jälkeen tehdyt arvosanakorotukset eivät vaikuta pisteisiin.

Miten todistusvalinnan pisteet lasketaan?

Pisteytys perustuu valittuihin oppiaineisiin ja arvosanoihin; eri aloilla painotukset ja vähimmäisvaatimukset voivat vaihdella. “Pisteraja” viittaa alimpaan hyväksyttyyn pistemäärään, jolla hakija on tullut valituksi kyseisessä haussa; se vaihtelee vuosittain hakijamäärien ja aloituspaikkojen mukaan.

Joillakin aloilla on kynnysehtoja (esim. tietty vähimmäisarvosana tietyssä aineessa), jotka on täytettävä, jotta hakija voidaan huomioida.

Tarkat valintaperusteet ja käytössä olevat valintatavat löytyvät kunkin hakukohteen tiedoista todistusvalinta sivullamme.

Todistusvalinta vai valintakoe?

Opiskelijavalintauudistuksen myötä vähintään puolet yliopistojen paikoista täytetään yo-todistuksen perusteella ja loput valintakokeella. Hakija voi siis päästä opiskelemaan joko todistusvalinnan tai valintakokeen kautta. Hakija voi usein hyödyntää molempia reittejä hakustrategiassa.

Todistusvalinta hyödyttää erityisesti opiskelijoita, jotka tietävät jo lukiossa, mille alalle aikovat hakea. He voivat suunnata valmistautumisensa aineisiin, joista saa parhaat pisteet todistusvalinnassa. Ylioppilaskoe toimii tällöin riittävänä osaamisen näyttönä, eikä erillistä valintakoetta tarvitse tehdä.

Valintakokeeseen kannattaa valmistautua, jos ei ole varma omien arvosanojen riittävyydestä todistusvalinnassa. Koska todistusvalinnan tulokset julkaistaan vasta lähellä koepäivää, ei valmistautumista voi jättää niiden varaan.

Aikataulut

Korkeakoulut tekevät opiskelijavalinnat eri aikatauluissa, mutta yhteishaussa on yhteinen takaraja tulosten julkaisemiselle. Valinnan tulokset näkyvät Oma Opintopolku -palvelussa sitä mukaa, kun korkeakoulut etenevät valinnoissaan.

Kaikki hakijat saavat lopuksi tuloskirjeen, jossa kerrotaan hakutoiveiden tulokset sekä ohjeet opiskelupaikan vastaanottamisesta ja ilmoittautumisesta. Kun opiskelupaikka on vastaanotettavissa, saat siitä lisäksi ilmoituksen hakemuksella ilmoittamaasi sähköpostiin.

Entä jos et tule valituksi todistusvalinnassa?

Useimpiin hakukohteisiin on tarjolla myös valintakoe- tai muu reitti; tarkista hakukohteen sivulta, mitä vaihtoehtoja on ja milloin kokeet järjestetään. Jos tarvitset pääykoevalmennusta, ole meihin yhteydessä.

Voit suunnata seuraavaan hakuun kehittämällä todistuspisteiden sijaan koevalmiutta tai hakemalla toiseen hakukohteeseen, joka painottaa eri asioita.

IB/EB/RP/DIA – erityistutkinnot 

Kansainväliset ja erityistutkinnot pisteytetään erikseen määritellyillä muunnostaulukoilla ja periaatteilla, jotka löytyvät valintakoosteista ja hakukohteiden sivuilta. 

DIA-yhteisvalinnassa (tekniikka) julkaistaan oma pisteytysrakenteensa ja hyväksytyn alimman pistemäärän raportit hakuvuosittain.

Lisälukemista

• Tietoa ja apua todistusvalintaan