Ylioppilastutkinto – rakenne, arvosanat ja käytännöt

Ylioppilastutkinto Suomessa: Rakenne & pakolliset kokeet

Ylioppilastutkinnon suorittaminen Suomessa edellyttää vähintään viiden kokeen tekemistä. Kaikille pakollinen koe on äidinkielen ja kirjallisuuden koe. Tämän lisäksi tutkintoon sisältyy vähintään neljä koetta kolmesta eri ryhmästä:

• • matematiikka

  • toinen kotimainen kieli

  • vieras kieli

  • reaaliaine

Kokeisiin on sisällytettävä vähintään yksi pitkän oppimäärän koe.

Pakollisten kokeiden lisäksi kokelas voi suorittaa ylimääräisiä kokeita. Halutessaan hän voi valita eri oppimäärien kokeita samasta aineesta, mutta ne voidaan lukea tutkintoon vain kerran (esimerkiksi pitkä ja lyhyt matematiikka).

Kokelaalla on myös mahdollisuus korvata toinen kotimainen kieli äidinkieleltään ruotsin- tai suomenkielisille tarkoitetulla äidinkielen ja kirjallisuuden kokeella kyseisessä kielessä. Lisäksi vieraan kielen kokeen voi vaihtoehtoisesti suorittaa äidinkielen ja kirjallisuuden kokeena saamen kielessä.

Ylioppilaskirjoitukset korottaminen

Ylioppilastutkinnon yksittäisen kokeen arvosanaa voi korottaa osallistumalla samaan kokeeseen uudelleen myöhemmässä tutkintokerrassa. Korottaminen voi parantaa asemaa korkeakoulujen todistusvalinnassa.

Jos tutkinto on vielä kesken, hylätyn kokeen voi uusia enintään kolme kertaa seuraavien kolmen tutkintokerran aikana.

Kun kokelas on jo valmistunut ylioppilaaksi, hylätyn kokeen voi uusia rajattomasti.

Kaikilla kokelailla on oikeus uusia hyväksyttyjä kokeita niin monta kertaa kuin haluavat.

Ennen ilmoittautumista tarkista lukiosi käytännöt ja määräajat sekä mahdolliset maksut.

Ylioppilaskirjoitukset uusiminen

Hyväksyttyjä kokeita voi uusia rajattomasti. Tämä koskee kaikkia kokelaita riippumatta siitä, milloin koe on suoritettu tai kuinka monta kertaa sitä on aiemmin uusittu. Myös tutkinnon ollessa kesken hyväksytyn kokeen voi uusia niin monta kertaa kuin haluaa.

Jos tutkinto on jo suoritettu, kokelas saa uusia myös hylättyjä kokeita rajattomasti. Tämä koskee sekä ylimääräisiä hylättyjä kokeita että pakollisia kokeita, jotka on aiemmin hyväksytty kompensaation avulla. Säännöt pätevät kaikkiin kokelaisiin riippumatta siitä, milloin he ovat valmistuneet ylioppilaaksi.

Yo-kirjoitukset numerot / arvosanat

Arvosanat annetaan asteikolla:

• • laudatur (L),
  • eximia (E),
  • magna (M),
  • cum laude (C),
  • lubenter (B),
  • approbatur (A)
  • improbatur (I).

Arvosanan kynnys riippuu kokeen pisterajoista kyseisellä tutkintokerralla. Julkaisemme yo-kirjoituksien pisterajat vuosittain tänne.

Ylioppilaskirjoitukset kompensaatio

Ylioppilastutkinnon voi läpäistä hyväksytysti, vaikka yksi vaadituista kokeista menisi hylätyksi. Tällöin käytetään kompensaatiota, jossa muut kokeet hyvittävät hylätyn suorituksen.

Kompensaatiopisteitä kertyy seuraavasti:

• • laudatur (L) – 7 pistettä

  • eximia (E) – 6 pistettä

  • magna (M) – 5 pistettä

  • cum laude (C) – 4 pistettä

  • lubenter (B) – 3 pistettä

  • approbatur (A) – 2 pistettä

Pisteitä kertyy vain tutkintoon vaadittavista kokeista, enintään neljästä kokeesta. Hylätyn kokeen kompensoimiseksi kokelaan on saatava yhteensä vähintään 10 pistettä.

Kompensaatiolla voidaan hyväksyä vain yksi hylätty koe.

Oikaisuvaatimus ylioppilastutkinnossa

Jos olet tyytymätön ylioppilastutkintolautakunnan arvostelupäätökseen, voit hakea siihen oikaisua.

• Maksu: Oikaisuvaatimuksen tekeminen maksaa 56 euroa. Maksu palautetaan, jos arvosana tai pistemäärä nousee.

• Hakemus: Yhdellä hakemuksella voi hakea oikaisua vain yhdestä kokeesta. Jos haluat hakea useampaan kokeeseen, jokaisesta on tehtävä erillinen oikaisuvaatimus.

Oikaisuvaatimuksen voi tehdä:

• Kokelas itse

• Alle 18-vuotiaan kokelaan huoltaja

• Asiamies, jolla on kokelaan antama valtakirja

Oikaisuvaatimus on jätettävä 14 päivän kuluessa siitä, kun kokelaalla (ja alle 18-vuotiaan huoltajalla) on ollut mahdollisuus saada tieto arvostelun tuloksesta ja nähdä arvosteltu koesuoritus.

Ylioppilastutkinto opintopisteet

Ylioppilastutkinto on toisen asteen päättötutkinto ja korkeakoulujen valinnoissa huomioitava näyttö – ei korkeakouluopintosuoritus. Sille ei pääsääntöisesti myönnetä korkeakoulujen opintopisteitä sellaisenaan. 

Korkeakoulut käyttävät yo-todistuksen arvosanoja todistusvalinnassa pisteytystaulukoiden mukaan; opintopisteet kertyvät vasta korkeakouluopinnoista. 

Ylioppilastutkinto todistus

Ylioppilastutkinnosta annetaan todistus, johon merkitään suoritetut kokeet ja arvosanat. Todistus toimii keskeisenä dokumenttina haettaessa jatko-opintoihin. 

Englanninkielinen ylioppilastutkinto

Ylioppilastutkinnon voi tulevaisuudessa suorittaa myös englanniksi, mutta vain tiukasti rajatuin ehdoin. Englanninkielinen tutkinto on tarkoitettu opiskelijoille, joiden kielitaito ei riitä suorittamaan lukiokoulutusta ja ylioppilastutkintoa suomeksi tai ruotsiksi.

Englanninkieliset ylioppilaskokeet toteutetaan käännöskokeina. Ne vastaavat sisällöltään täysin suomen- ja ruotsinkielisiä kokeita. Äidinkielen ja kirjallisuuden kokeena suoritetaan suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -koe, jos lukiossa on myös suomenkielistä opetusta, tai ruotsi toisena kielenä ja kirjallisuus -koe, jos koulussa on ruotsinkielistä opetusta.

Englanninkielisen tutkinnon voi suorittaa vain lukiossa, jolla on opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämä lupa englanninkielisen koulutuksen järjestämiseen. Ensimmäiset englanninkielisen ylioppilastutkinnon kokeet järjestetään syksyllä 2028. Lukiot aloittavat opiskelijoiden ottamisen englanninkielisille linjoille syksystä 2026 alkaen.